Nunap assingata takutippai qalipaatit tungujortumiit (nakkaalakinnerpaamiit) aappalaartumut (nakkaalaqarnerpaamut) nunarsuarmi tamarmi ukiumut agguaqatigiissillugu nakkaalaq 500 mm-inik akunnilerlugu. Nunat ataasiakkaat toorlugit leksikonimi paasissutissat aaneqarsinnaapput, ilanngullugit klimamik nalunaarsuiffinni hydrotermfigurit.

Nunap assingata takutippai qalipaatit aappalaartumiit (kiannerpaamit) tungujortumut (nillernerpaamut)nunarsuarmi tamarmi ukiumut agguaqatigiissillugu temperaturi 5 gradinik akunnilersorlugu. Nunat ataasiakkaat toorlugit leksikonimi paasissutissat aaneqarsinnaapput, ilanngullugit klimamik nalunaarsuiffiit.

Nunap assingata takutippaa nunani ataasiakkaani sulisinnaasut ilaat procentinngorlugit suliffeqanngitsut. Nanisiniut nunap ataatsip qaavanut inissillugu nunami tassani suliffissaaleqinerup annertussusaanik paasissutissaq takkutissaaq.

Nunat ataasiakkaat inuisa amerliartornerat ‰-inngorlugu takutinneqarpoq. Nunat ikiliartortunik inullit aappalaartunik assigiinngiiaartunik nalunaarsugaapput. Nunat amerliartortunik inullit tungujortunik assigiinngiiaartunik nalunaarsugaapput. Nanisiniut nunanut ataasiakkaanut inissillugu nunami tassani inuit qanoq amerliartornerannik paasissutissat takutinneqassapput.

Nunap assingata takutippaa nunani ataasiakkaani tunisassiat ataatsimut nalingat (TAN/BNP) inummut naatsorsoraanni qanoq annertutiginersoq. Kisitsisit US-dollarsimut naatsorsugaasarput. Tunisassiat ataatsimut nalingat nunami ataatsimi inuutissarsiutini tamani pilersitat annertusinerannut takussutissaavoq.

Nunap assingata nunat ataasiakkaat inuisa %-inngorlugu qanoq amerlatigisut illoqarfinni najugaqarnerat takutippaa. Tamanna aamma illoqarfinnut nutsernerup annertussusaanik taaneqartarpoq. Nanisiniut nunanut ataasiakkaanut inissillugu nunami tassani inuit illoqarfinnut qanoq annertutigisumik nutsernerannut paasissutissat saqqummissapput.

Toqusut amerlassusiat tassaapput nunap inui 1000-ikkaarlugit naatsorsoraanni toqusut ukiumut amerlassusiat. Toqusut amerlassusiat promilletut – ‰ – naatsorsugaavoq. Nunap inui utoqqaanerugaangata toqusut amerlasuujugajuttarput. Nanisiniut nunap ataatsip qaavatinut inissillugu nunami tassani toqusut amerlassusiinik paasissutissaq takkutissaaq.

Nunat naggorissakkat nunap tamakkerluni annertussusaata procentiatut nalunaagaapput. Nunanut naggorissakkanut ilaatinneqarput naasunik naatitanillu naatsiiviit kiisalu biomassimik tunisassiornermut ikummatissatut naatitat, orpippassuaqarfiilli ilaanngillat.

Nunani ataasiakkaani innaallagissiorneq ukiumut kilowatttimet millioniusunut nalunaagaavoq. Nanisiniut nunap nalaanut inissillugu nunap taassuma ukiumut innaallagissiornera ukiuni kingullerni tunisassiornerup agguaqatigiissinneratut takutinneqassaaq.

Inunngortut amerlassusiat tassaapput nunap inui 1000-ikkaarlugit naatsorsoraanni (uumallutik) inunngortut ukiumut amerlassusiat. Inunngortut amerlassusaat promilletut – ‰ – naatsorsugaavoq. Nunap inui inuusukannersuugaangata inunngortut amerlasuujugajuttarput. Nanisiniut nunap ataatsip qaavanut inissillugu nunami tassani inunngortut amerlassusiinik paasissutissaq takkutissaaq.

Nunap assingata takutippaa HDI-index - Human Development Index (HDI), nunarsuarmi nunat inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu ineriartornerannut uuttuutaasoq. HDI kisitsisit statistikkini allaniittut agguaqatigiissinnerivaat. Soorlu agguaqatigiissillugu inuunertussuseq, ilinniartitaaneq aamma TAN/BNP pillugit kisitsisit ilaapput.

Nunarsuarmi nunani inuttussutsit nunap assingani qalipaatinik takutinneqarput. Nunat 200 mio. sinnerlugit inullit taarnerpaajupput. Nunat 10 mio. ataallugit inullit qaqortumik qalipaateqarput. Nanisiniut nunanut ataasiakkaanut inissillugu nunap taassuma qanoq inoqartiginera takutinneqassaaq.

Nunap assingata internetsimik atuisut amerlassusaat takutippaa. Taakku amerliartuinnarput, smartphonesillu amerlanersaat internetserutaasinnaammata kisitsisit annertunerusinnaapput.

Nunarsuarmi nunat annertussusii qalipaatilersugaapput. Nunat annertussuseqarnerpaat taarnerpaanik qalipaasigaapput. Internetsimi nunap assingi amerlasuut assigalugit, nunap assinga Mercatorip titarsinera malillugu suliaavoq, nunat ækvatorimit ungasinnerpaat annertussusii ingasattajaagaallutik. Kalaallit Nunaata annertussusaa nunap assingani soorlu Brasiliap annertussusaanit sisamariaatingajaanik anneruvoq.

Nunap assingata takutippaa nunarsuarmi nunani arnat agguaqatigiissillugu inuuneqqortussusaat. Nunat agguaqatigiissillugu qaffasinnerpaamik inuuneqqortussuseqarfiusut taarnerupput. Nanisiniut nunap ataatsip qaavanut inissillugu nunami tassani arnat inuuneqqortussusaannik paasissutissaq takkutissaaq.

Nunap assingata takutippaa nunarsuarmi nunani angutit agguaqatigiissillugu inuuneqqortussusaat. Nunat agguaqatigiissillugu qaffasinnerpaamik inuuneqqortussuseqarfiusut taarnerupput. Nanisiniut nunap ataatsip qaavanut inissillugu nunami tassani angutit inuuneqqortussusaannik paasissutissaq takkutissaaq.

Nunap assingata takutippaa nunami inuit 100-gaangata qassit mobilimik attaveqarnersut. Mobiltelefonit smartphonesillu amerliartuinnarput. Qassit attaveqartutut nalunaarsugaanersut nunamit nunamut allanngorarpoq, taamaattumik kisitsisit annertuumik tutsuigisassaanngillat.

Nunat ataasiakkaat naturgassimik tunisassiornerat ukiumut kubikmeterit millioniusunut nalunaagaavoq. Nanisiniut nunap nalaanut inissillugu nunap taassuma ukiumut naturgassimik tunisassiornera ukiuni kingullerni tunisassiornerup agguaqatigiissinneratut takutinneqassaaq.

Nunap assingata takutippaa nunami inuit 1.000-ugaangata inuit biilii qassit nalunaarsugaanersut. Inuit biiliisa amerlassusiisa nunami qanoq atugarissaartigineq naammaginartumik takutinngilaat.

Nunap assingata takutippaa nunap inuisa %-ii qanoq amerlatigisut inuutissarsiutini siullerni suliffeqarnersut, tassa naasorissaanermi, naasunik naatitsinermi, aalisarnermi, aalisakkanik uumatitsivinni, orpippassualerinermi inuutissarsiutinilu taakkua assigisaanni Nunarsuup pisuussutaanik uumassusilinnik tunisassiorfiusuni.

Nunat ataasiakkaat uuliamik akuiagaanngitsumik tunisassiornerat ukiumut tonsinut millioniusunut nalunaagaavoq. Nanisiniut nunap nalaanut inissillugu nunap taassuma ukiumut uuliamik akuiagaanngitsumik tunisassiornera ukiuni kingullerni tunisassiornerup agguaqatigiissinneratut takutinneqassaaq.

Nunap assingata takutippaa nunap taassuma inuisa %-ii qanoq amerlatigisut inuutissarsiutini tullerni suliffeqarnersut, tassa suliffissuaqarnermi, aatsitassarsiornermi, sanaartornermi kiisalu nukissamik tunisassiornermi. Assassorluni suliffiit amerlasuut inuutissarsiutit tulliinut ilaatinneqartarput.

Meeraaqqat toqujassusaat tassaavoq meeqqat suli ataatsimik ukioqalernatik toqusut amerlassusiat. Kisitsit inunngortut 1000-iugaangata agguaqatigiissillugu toqusut amerlassusaattut naatsorsugaasarpoq. Kisitsit promilletut – ‰ – naatsorsugaavoq. Nanisiniut nunap ataatsip qaavanut inissillugu nunami tassani meeraaqqat toqujassusaannik paasissutissaq takkutissaaq.

Nunap assingata takutippaa nunap taassuma inuisa %-ii qanoq amerlatigisut inuutissarsiutit pingajuini suliffeqarnersut, tassa pisortat namminersortullu suliffeqarfiini, niuernermi, attaveqaqatigiinnermi, aningaaserivinni, assartuinermi sullissinernilu allani, tunisassiornermik ingerlatsiffiunngitsuni.

Nunap assingata nunarsuarmi qaqqat portunersaasa ilisimaneqarnerpaartaasalu immamilu itinerpaartarsuit ilaat takutippai. Qaqqat inngiisa ilaat innermik anitsisartuupput. Qaqqat uiguleriit angisuut ilaasa aqqi aamma takusinnaavatit.

Ilisarnaatit

Qaqqaq

Itinersarsuaq

Nunap assingata nunarsuarmi immat annersaasa aqqi takutippai. Asseq zoomerukku atit arlaqartut takusinnaavatit. Assip immap itinersarsuisa ilaat aamma takutippai.

Ilisarnaatit

Itinersarsuaq

Nunarsuarmi naalagaaffiit annersaanni illoqarfiit pingaarnerit nunap assingani aappalaartumik nalunaaqutsigaapput. Menumi nunap aqqa allakkukku illoqarfiup pingaarnerup naalagaaffimmi sorlermiinnera takusinnaavat. Naalagaaffiit illoqarfiillu pingaarnerit pillugit paasissutissat annertunerusut Nunamip leksikoniani nassaarisinnaavatit, atuarsinnaasatillu allat pitsaasut tassanngaanniit aasinnaallugit.

Ilisarnaatit

Illoqarfiit pingaarnerit

Nunap assingani nunarsuarmi nalunaaqutaq maannakkut qassinngornersoq takusinnaavat. Nanisiniut nunap qaavatigut ingerlatikkukku nalunaaquttap qassinngorneranik takutitsisoq takussavat. Nalunaaqutaq qassinngornersoq UTC malillugu takutitaavoq. Taanna isumaqarpoq Universal Time, Coordinated. Kalaallisut oqartarpugut piffissaq tamanut atuuttoq imaluunniit silarsuup nalunaaqutaa. Nunap assingata aasaanerani nalunaaqutaq iluarsisarpaa.

Toornerit aappalaartut ukiuni kingullerni nunap sajunneri annertunerusut takutippaat. Nanisiniut nunap sajuffigisaata nalunaarsuutaanut pisikkukku, qanga nuna sajussimanersoq, qanoq sakkortutigisimanersoq nunallu qaavanit qanoq ititigisumiinnersoq takutinneqassaaq. Immami titarnerit tungujortut taartut itinersarsuit takutippaat.

Ilisarnaatit

Nunap sajunnera

Puttaarsuaq

Nunap assingani klimamik nalunaarsuiffiit toornermik aappalaartumik nalunaagaapput. Nanisiniut nalunaarsuiffiup qaanut inissillugu nalunaarsuiffiup aqqa saqqummissaaq. Nalunaarsuiffik toorlugu nalunaarsuiffiup hydrotermfiguria saqqummissaaq.

Ilisarnaatit

Klimamik nalunaarsuiffik

Nunarsuarmi illoqarfeqarfissuaqarfiit nunap assingani toornernik aappalaartutut nalunaaqutsigaapput. Nanisiniut illoqarfissuakkut ingerlatikkukku, illoqarfiup inuttussusianik paasissutissaq saqqummissaaq. Illoqarfissuit amerlasuutigut tassaasarput illoqarfiit arlaqartut kattuttut. Najoqqutaq: Wikipedia

Nunarsuarmi tatsit annerpaat ilisimaneqarnerpaallu ilaat kuseriarnertut takutitaapput. Asseq zoomerukku tatsit arlaqartut ilaasa aqqi takusinnaavatit.

Ilisarnaatit

Taseq

Kuussuaq

Nunap assingani toornerit aappalaartut innermik anitsisartut annerit takutippaat. Pingasunik teqeqqullit qernertut innermik suli anitsisartuusut takutippaat. Nanisiniut innermik suli anitsisartuusup nalunaarsuutaanut pisikkukku, anitsisartup aqqa, portussusaa qangalu kingullermik annertunerusumik anitsisimanersoq takutinneqassaaq.