Ruslandi Europap kangiata annersaani kiisalu Asiap avannaani qeqqanilu kunngiitsuuffiuvoq. Ruslandip nunat 14-it tikillugit killeqarfigai, Sikuiuitsoq Avannarleq Manerassuarlu sineriaqarfigalugit. Kitaata nunataa, kangimut Uralip qaqqaanut killeqartoq, narsaamaneruvoq. Uralip qaqqaasa kangianniippoq Sibiria pukkitsuusoq, qattunertaqartoq pukkitsunillu qaqqaqartoq. Nuna kujataani kangianilu portusuujuvoq uiguleriinnik qaqqaqarluni innermillu anitsisartoqarluni, suli anitsisartunik. Ruslandi annertuunik amerlasuunik kuussuaqarpoq.

Annerusumik nunaviup silaa akunnattumik klimaqartoq atuuppoq, allanngoraqisorli. Kujataa narsarsuit silaannaannik panertumik silaannaqarpoq, kitaa isugutannerusumik, avannaa issittorsuarmik klimaqarpoq masarsuillu qeriuaannartuullutik.

Ruslandi pinngortitap pisuussutaanik peqarluarpoq, pingaartumik naturgassimik, uuliamik, aamarsuarnik, aatsitassanik, qisunnik aalisakkanillu.

Ruslandi 1917-imit 1991-imut Sovjetunionip annersaraa.

Ruslandip 2014-imi Ukrainemi qeqertaasaq Krim tiguarpaa, nunat tamalaat akornanni ajornartorsiortitsisumik.